sunnuntai 14. elokuuta 2016

Helsinki – Pariisi – Confolens

Koko viiden tunnin bussimatka odotettiin linnoja ja viiniköynnöksiä, ja täällä Confolensissa ne olivat vastassa! Kaupungin rakennuskannasta löytyy pytinkejä parhaimmillaan aina 1400-luvulta saakka. Kansanperinne, jota festivaalilla esitellään, tosin saattaa rakentua vielä varhaisemmille perustuksille. Huhun mukaan guatemalalaiset tanssijat ovat Maya-intiaanien jälkeläisiä!

Festival de Confolens järjestetään tänä vuonna 59:ttä kertaa. Avajaiset keräsivät suurelle näyttämölle kymmenen erilaista ryhmää ja esitystä ympäri maailman. Lisäksi festivaalialueella saattaa törmätä pienempiin kokoonpanoihin vaikkapa Polynesiasta, USA:sta tai Skotlannista. Kaislahameet ja kiltit, kukkaseppeleet ja kiiltävät kankaat – festivaalin myötä pieni Confolens asettuu tämän kulttuuridiversiteetin kiistattomaan polttopisteeseen. Esiintyjiä lienee ainakin viideltä eri mantereelta. Itse kaupungissa tosin asuu vain 2000 ihmistä. Jo festivaalin päävenue vetänee enemmän ihmisiä kuin paikallinen asukasluku, mutta mikäs pienelle lounaisranskalaiselle kaupungille sen vetovoimaisempaa!

Boulangerien herkut!
Kuin tulevaa aavistellen olimme perustaneet reissua varten WhatsApp-ryhmän nimeltä Baguettes! Kovin kauas ei menty, koska paikan päältä löytyy mm. patonkileikkuri. Ensimmäisinä päivinä olemme tutustuneet paikalliseen infraan, ranskalaisiin tapoihin sekä festarin käytänteisiin. Leipä, c’est trés vaaleaa, ja ruokalan kahvi laihaa (mikä on epäreilua, koska ollaan kuitenkin hyvän kahvin luvatussa maassa). Vaan ei hätää: Tahdittomat pojat bongasivat paikallisesta supermarketista edullisen kahvinkeittimen, ja nyt mustaa myrkkyä taas saa! Ryhmästämme löytyy myös pari ”ison festarin ensikertalaista”, joille avajaisgaala-ilmiö urheilujuhlan tuntuineen on tarjonnut uutta ihmeteltävää.

Kansallispuku pitää lämpimänä auringon laskettua
Avajaisgaala antoi ensimmäisen konkreettisen kosketuksen festivaaliohjelmaan. Esitysotanta vaihtelee kunnon slaavilaisesta ja latinalaisamerikkalaisesta folkloreshowsta aina näyttämölle tuotuihin rituaali- ja naamiotansseihin sekä perinteiseen paritanssikoreografiaan. Suomi avasi pelin repäisemällä vauhdikkaan otteen Vastahako-teoksesta. Oman numeromme erilaisuus suhteessa folklorea perinteisemmin näyttävään ohjelmistoon mietityttää ja herättää hyviä kysymyksiä. Tuntuu hyvältä hieman sekoittaa perinteistä kaavaa. Ohjelmistomme on otettu innostuksella vastaan ja muusikoilta kysellään jälleen levyjen perään!

"Muikku!" Torstain workshopissa opiskeltiin karjalaista katrillia ja paritansseja
Lavaesitysten lisäksi festivaaliaikataulu rakentuu muun muassa kulkueiden, artistitapaamisten, ruokailujen ja meikkien pesun ympärille. Lisäksi suomalaista tanssi- ja musiikkikulttuuria on esitelty Ranskan radiossa ja televisiossa. Odotamme innostuksella mihin kaikkialle täällä vielä päätyy!


Tässä ryhmäläisten tunnelmia festivaalilta:

”Only one cheese”
”Täällä on kuitenki hyvä tunnelma, semmonen”
”Kaupunki on kaunis ja osa rakennuksista keskiajalta”
”Aurinkokin paistaa ja hyvää musiikkia”
”Munkit on kermaisia”
”Mummo avas oven ja hitto sillä oli upee lukaali”
”Tällä reissulla haluaisin käydä kahvilassa.”

Ja yleisöltä kuultua ryhmästämme:

"Game of Thrones"
"Vikings"
"I absolutely love what you do"
"Super!"

maanantai 8. elokuuta 2016

Confolens, on y va!


Kuoppanummen koulun peilisali, lattialla hikeä ja karvaa. Kansantanssiyhtyeen sunnuntaiset lähtötreenit Ranskan-matkaa varten ovat hyvässä vauhdissa! Autollinen muusikoita on kurvannut joukkoon ja festivaaliohjelmistoa kahlataan läpi live-musiikin säestyksellä, pukuineen päivineen.



Montako pukukokonaisuutta näet kuvissa?

Tiistaiaamun lähtöön valmistaudutaan tanssien ja soittaen, mutta myös nuppineulaamalla, nappeja siirtämällä ja listoja laatien. Diagonaalit hiotaan kohdilleen ja kansallispuvun päänauhat vaihtavat omistajaa. Loppupalaverissa varmistetaan, ettei kenenkään tanssijan laukusta uuvu meikkipeili, glukoositabletit tai valikoima oikeanlaisia sukkia. Joku on pukenut 2-vuotiaalle Vastahaon miehen liivin.

Seela treenaa vaihtopaikkaa, jos joku vaikka sairastuu
Napit paikalleen

Mitä me odotamme Festival de Confolensilta? No patonkia ja punaviiniä bien sûr, mutta entä tanssillisesti, ryhmänä? Ainakin on mahtavaa päästä keikalle näin mainion bändin kanssa! Aiemmista vuosista poiketen voi olla, että tällä festivaalilla meillä on lopultakin aikaa tutustua muiden ryhmien esityksiin - muualtakin kuin back stagelta käsin. Karkkilan kevätkonsertti on tuonut varmuutta omaan ohjelmistoomme ja odotammekin festivaalin esityksiltä yhdessä tekemisen meininkiä, kihelmöivää esityskutkutusta vatsanpohjaan sekä tietenkin Ranskan elokuun lämpimiä iltoja! 


Festivaaliviikonlopulle luvattu +29 astetta, turkki päälle ja keikalle!
 

Huoltajia ja paparazzia vaille valmis reissupoppoo: c'est l'Ensemble Tahdittomat de Finlande!



sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Kevät keinuen tulevi, kesä matkaa odotellen

Kesä rynnii vauhdilla päin ja kevään tiivis harjoituskausi lähenee loppuaan. Kansantanssiyhtyeen kausi huipentuu Karkkilassa 15.5. järjestettävään nykykansantanssikonserttiin Polkuja Pohjoisesta, jossa esitetään ryhmän uutta ja vanhaa repertuaaria. Ensiesityksenä saavat Riina Hosion vauhdikas masurkkakoreografia sekä talviunilta herätetty "Vastahako 2.0" eli uusintaedition Petri Kauppisen luomasta muutaman vuoden takaisesta suurproduktiosta. Niin teos, sen miehitys kuin koko konsertti kiteytyvät hyvin perinteiseen toteamaan: jotain uutta ja jotain vanhaa. Löytyypä myös jotain sinistä! Toivotamme tervetulleeksi Karkkilasaliin nauttimaan hulmuavien vaatteiden ilmavirrasta, arktisesta poljennosta ja paritanssin kirkkaasta ytimestä. Konsertti on mainio tilaisuus sulattaa myös lajiin perehtymättömien tuttavien sydämet nykykansantanssin ilmaisuvoimalle ja diversiteetille!

Ennen laitumelle laskua kuitenkin lyhyt katsaus kuluneeseen kauteen: 

Alkukeväällä jatkoimme Riinan kanssa paritanssi-identiteettiemme etsimistä keskittyen erityisesti masurkan ja hambon tunnelmiin ja aihioihin. Jaksoa seurasi Vastahako-materiaalin harjoituttaminen ryhmän vakituisten tanssinopettajien Hilppa Herdin ja Saara Mikkola-Ylitolvan johdolla. Harjoitustunnit olivat tiiviitä ja hikisiä, kun 40 minuutin teosta soviteltiin muisti- ja keholokeroihin kiihtyvällä vauhdilla. Kun koreografi Petri Kauppinen huhtikuussa saapui harjoituksiin, oli jo opeteltua materiaalia rauha hioa ja kirkastaa. Uusiin nahkoihinsa asettunut teos suo tanssijalle mahdollisuuden tunnustella omia tanssijan- ja esiintyjäntyöllisiä kysymyksiään läpi monipolvisen ja fyysistä suorituskykyä koettelevan liikekomposition. Vastahaon "kakkoskierroksella" erityisenä fokuksenamme on kirkastaa liikkeen laatua ja motiiveja sekä luoda näyttämölle vahva tuntu yhteisöstä, jonka keho hengittää samaa rytmiä. Tämän jännittävän maailman vire tulee toivon mukaan aistittavaksi katsomossa asti.

 

Konsertin myötä kansantanssiyhtyeläiset kaatuvat kesän käsivarsille, kuka minnekin. Pitkää erossa oloa ei kuitenkaan tarvitse kestää, sillä kesäisten festivaalireissujen perinne jatkuu. Ryhmä on kutsuttu elokuussa Lounais-Ranskaan Festival de Confolens -folklorefestivaaleille, jossa tapaamme tuttuja festariryhmiä muun muassa Puerto Ricosta ja Burundista - sekä tietenkin solmimme uusia kumppanuuksia! Ranskassa esitettävä ohjelmisto on kokoelma läntistä ja itäistä perinnettä, menneen ja nykyhetken fantastisessa leikkauspisteessä. Lisää lähtölaskentaa tuonnempana!